SUURI RUNOLÖYTÖRETKI

Runoharjoituksia työpajan oheismateriaaliksi

 

 

Kaikki tässä kuvaillut harjoitukset voi tehdä myös kirjoitustaidottomien kanssa niin, että aikuinen toimii ryhmän yhteisen ideoinnin kirjurina.

 

 

LOITSU (esi-6. lk)

 

Loitsuilla voi kutsua tai karkottaa haluamaansa asiaa. Loitsukaava voi olla hyvin yksinkertainen:

 

Karkoitusloitsu

MENE (MIKÄ/KUKA?),

VIE (MITÄ?)!

 

Esimerkiksi:

Mene talvi,

vie pakkanen!

 

Loitsuun voi tietenkin myös lisätä kuvailua, haukkumasanoja tai ylistystä.

 

Kutsuloitsu:

TULE (MIKÄ/KUKA?).

TUO (MITÄ?)!

 

Esimerkiksi:

Tule kesä,

lämmin tuuli.

Tuo aurinko,

ihana loma!

 

Lopuksi valmis loitsu loitsitaan rytmikkäästi taputtaen ja tömistäen. Monenlaisia esimerkkiloitsuja löytyy esimerkiksi Kaija Pispan kokoelmasta Prinssi Pipariksi 2007.

 

 

 

DADA-RUNO (KOLLAASI) (esi-9. lk)

 

Dada-runoja tehdään erilaisin kollaasimenetelmin, ja niitä voi tehdä joko yksin tai yhdessä ryhmän kanssa. Perinteinen dada-runo tehdään leikkaamalla lehdestä sanoja ja liimaamalla ne paperiin uudelleen järjestettyinä. Samaa tekniikkaa voi kokeilla runokirjasta monistettuihin valmiisiin runoihin.

 

Dada-runoja voi tehdä myös niin, että oppilaille jaetaan tyhjiä lappuja, ja jokaiseen lappuun saa kirjoittaa yhden sanan. Tämän jälkeen laput asetellaan satunnaisessa järjestyksessä esimerkiksi taululle tai lattialle, ja katsotaan, millainen teksti syntyi. Lappuun kirjoitettaville sanoille voi asettaa myös rajoituksia: jokainen saa kolme lappua, joihin kirjoitetaan esimerkiksi yksi substantiivi, yksi adjektiivi ja yksi verbi.

 

Netistä löytyy myös erilaisia dada-runogeneraattoreita. Ks. esimerkiksi: http://bensonofjohn.co.uk/poetry/tools/dada.php

 

 

 

HAIKU (3.-9. lk)

 

Haiku on japanilainen runomitta. Yhdessä runossa on yleensä 17 tavua: ensimmäisellä rivillä 5 tavua, toisella 7 ja kolmannella 5. Tarvittaessa tavumäärässä voi joustaa hiukaan suuntaan tai toiseen.

 

Haikujen aiheet liittyvät yleensä luontoon ja tunteisiin. Usein ne myös sisältävät yllättävän ajatuksen. Haikun tekemistä voi harjoitella ensin Yöstäjän Runorobotilla, ja sitten rakentaa samaan tyyliin ihan omia haikuja yhdistämällä samassa runossa jonkin tunteen ja jonkin luontoon liittyvän sanan.

 

 

 

KIELIKUVAKONE (5.-9. lk)

 

Kielikuvakoneen sanotaan olevan alun perin runoilija Ilpo Tiihosen keksintö. Sillä voi helposti tuottaa uusia, tuoreita kielikuvia ja samalla ymmärtää kielikuvan käsitteen merkityksen.

 

Kielikuvakonetta varten tarvitaan 4x4 ruudun kokoinen ruudukko. Vasemmassa yläkulmassa oleva ruutu jätetään tyhjäksi. Ylimmän rivin kolmeen muuhun ruutuun kirjoitetaan jokin paikka (esim. keittiö, metsä, kauppa). Ensimmäisen sarakkeen kolmeen alimpaan ruutuun kirjoitetaan jokin tunne (esim. rakkaus, ikävä, suru), ks. esimerkki alla. Tämän jälkeen muihin sarakkeisiin kirjoitetaan ylimmässä ruudussa olevaa paikkaa vastaavia konkreettisia asioita tai esineitä, kuten soppakauha, muurahaispesä, kassajono. Lopuksi yhdistetään tunne samalla rivillä olevaan esineeseen: rakkauden soppakauha, ikävän muurahaispesä, surun kassajono. Sanojen väliin voi myös lisätä 'kuin' -sanan: suruni venyy kuin kassajono.

 

                        KEITTIÖ                   METSÄ                          KAUPPA

 

RAKKAUS      soppakauha               muurahaispesä               kassajono

 

IKÄVÄ            tiskikone                   havunneula                    alennusmyynti

 

SURU             pippurimylly              kuntopolku                     einesruoka

 

 

 

MINÄ OLEN... (1.-9. lk)

 

Hyvä lähtökohta runon tekemiseen on aina minä itse. Ajatusleikin ja runolle ominaisen toiston avulla voi johdatella oppilaita kielikuvien maailmaan: jokainen virke/rivi aloitetaan sanoilla ”minä olen”. Tästä jatketaan annettujen ohjeiden mukaan tai keksimällä itse, esimerkiksi näin: 1. riville jokin eläin, 2. riville jokin hedelmä, 3. riville jokin rakennus, 4. riville jokin tunne, 5. riville jokin säätila jne. Kannusta oppilaita mahdollisimman tarkkoihin kuvauksiin yhden sanan sijaan.

 

Esimerkiksi:

Minä olen kilpikonna valtameressä.

Minä olen appelsiini, joka juuri kuorittiin.

Minä olen tuulessa huojuva pilvenpiirtäjä.

Minä olen koti-ikävä.

Minä olen sadekuuro.

 

 

LUETTELORUNO (1.-9. lk)

 

Luetteloruno on helppo ja hauska tapa kirjoittaa runoja. Ensin valitaan jokin asia, jonka sisältö halutaan luetella: mitä jättiläisellä on taskussaan, tai mitä mahtuu kerrostaloon? Sitten vain kirjoittamaan mielikuvituksellinen luettelo, ehkäpä riimitellen!

 

Hyviä esimerkkejä luettelorunoista ovat vaikkapa Kirsi Kunnaksen ”Herra Pii Poo” (esim. kokoelmasta Tapahtui Tiitiäisen maassa 2004) alakouluikäisille tai Väinö Kirstinän ”Yksi salaatti” (kokoelmasta Luonnollinen tanssi 1965) yläkouluikäisille.

 

Esimerkiksi:

Jättiläisellä on taskussaan

kokonainen kana

painava sana

mummon mekko

lemmikkigekko

tekohampaat

naapurin lampaat...

 

 

KUVARUNOT (3.-9. lk)

 

Jo parista sanasta saa sommittelemalla aikaan kuvarunon. Esimerkkejä löytää helposti googlettamalla. Kannattaa kokeilla kuvahakua myös englanniksi sanoilla ”visual poetry”!

 

 

SANATASKUT JA NONSENSE (1.-9. lk)

 

Sanatasku on kahdesta sanasta muodostettu yhdistelmäsana, joka kantaa molempien sanojen merkityksiä (esim. ponnistella + tonkia = ponkia). Sanatasku on Kirsi Kunnaksen suomentama termi, jota käyttää Tyyris Tyllerö kirjassa Liisan seikkailut peilimaailmassa. Kirjasta löytyy myös sanataskuja täynnä oleva runo, 'Pekoraali', jonka avulla voi tutustua nonsense-kieleen.

 

Oman runon voi 'Pekoraalista' inspiroituen kirjoittaa hölynpölykielellä niin, että se muistuttaa kuitenkin suomen kieltä.

 

”On illanpaisto ja silkavat saijat

luopoissa pirkeinä myörien ponkii.

Surheisna kaikk' kirjuvat lorokaijat

ja vossut lonkaloisistansa ulos vonkii.”

...

(Carroll: Liisan seikkailut peilimaailmassa 1974, suom. Kirsi Kunnas ja Eeva-Liisa Manner)

 

 

ÄÄNIRUNOT (esi – 9. lk)

 

Runo voi muodostua pelkistä äänistä. Sanoja, jotka muistuttavat jotain ääntä ('pam', tik-tak', 'tsirp'), kutsutaan onomatopoeettisiksi. Runon voi tehdä vaikka kokonaan äänisanoilla. Miltä kuulostaa kahvinkeitto, hampaiden harjaus tai leijonan hyökkäys?

 

Esimerkiksi:

 

Kissanpentu käy syömässä ja iso kissa tulee paikalle

 

Tepsis tepsis tump tepsis tumps tepsis horjun horjun. Miu! Tomp.

Guur!!! Miuuu! Guur!

Maiskun maiskun tutum pomp.

Maisk? Tutum pomp! Miuu? Maisk.

Slunk? Tutum! Mooooooourr!!!

Haump! Miu! Maisk maisk.

Maump! Maisk maisk huamp maisk maisk glunk! Glunk huamp!

Röööööyyyh!

Röyh!

Miuaa?

Moaooouuu!

 

Siiri, 11

 

 

RUNOSLÄMMI (esi-9. lk)

 

Runoja voi ja pitää myös esittää! Omista runoista voi tehdä esityksen joko yksin, kaverin kanssa tai isommalla ryhmällä.

 

Yhdysvalloissa kouluissa järjestetään vuosittain poetry slam -kilpailuja, joissa kaikki halukkaat saavat esittää oman runonsa. Videoita lasten ja nuorten (englanninkielisistä) poetry slam -esityksistä löytyy YouTubesta, esim. kanavalta LEAF Community Arts.

 

 

Lisää runoaiheisia luovan kirjoittamisen tehtäviä koululaisille:

Puikkonen & Puikkonen: Käsikirja mielikuvituksen matkaajille. Kirjapaja 2015.

Karlsson & Kuick: Kirjoittamisen ihanuus. Karisto 2010.